AFTER A WHILE

takki (click)
housut - Monki

Helloouu! Täällä taas, pitkästä aikaa... Oon super pahoillani tästä tauosta mikä mun blogiin on päässyt pariksi kuukaudeksi valloilleen ilmoittamatta mitään. Mitään sen erikoisempa syytä mulla ei tähän oo, muuta kun että ajoin itteni aivan piippuun taas blogin ja tällä kertaa myös Youtuben suhteen. Koitin postata minimissään 4 kertaa viikossa ja samalla tehdä hikihatussa videoita 2-3 kertaa viikossa youtuben puolelle, ja ton lisäksi vielä elää normaalia elämää kokeisiin lukien, ystäviä nähden ja urheillen.
Mulla on paha taipumus jäädä aina ns. koukkuun kaikkeen mitä teen. Tai ei ehkä koukkuun, mutta koitan aina ylisuorittaa kaikkea ja myöhemmin se kostautuu mulle negatiivisesti. Koska tahdon että mun blogi on täydellinen ja just sellanen mitä mun mielikuvissa, aloin kokemaan valtavaa stressiä kun postaukset ei ollutkaan enää mun mieleen. Siispä siirryin tekemään videoita Youtubeen! Tein joulukuussa joka päivä videon, elikkä pyöritin sellasta joulukalenteria mun kanavalla, joka ei myöskään näin myöhemmin ajateltuna ollut mun kaltaselle perfektionistille hyvä idea. Mutta ei siitä sen enempää sillä nyt puhutaankin mun blogista.
Oon äärettömän pettynyt itteeni ja pahoillani mun ihanalle lukijajoukolle näistä mun tauoista. Noin pultoista vuotta sitten mulla oli nimittäin tää sama tilanne. En vaan osaa ottaa rennosti tän blogin suhteen ja musta alko tossa syksyllä taas tuntumaan etten tee tätä enää itteni takia.

Nyt kun oon parin kuukauden ajan ollut täysin miettimättä tätä blogia ja keskittynyt ainoastaan Youtubeen, huomasin yks päivä kaipaavani tätä hommaa ihan älyttömästi. Menin lukemaan melkeimpä jokasen postauksen vuodesta 2012 eteenpäin ja sain valtavaa inspiraatiota mun vanhemmista postauksista! Juuri sellasia mä haluaisin mun postausten olevan nykyäänkin! Siispä, tulin siihen tulokseen että tuun teille tästä kirjottamaan ja pikkuhiljaa alan taas postailemaan teille. En usko että ihan heti tuun palaamaan siihe 3-5 kertaa viikossa postaamiseen, ehkä näin aluksi vaan kerran viikossa :-) Toivottavasti ymmärrätte tän asian, ja toistan vielä että oon suunnattoman pahoillani teille jotka vaan jaksatte odottaa mun postauksia, kommentoitte ihanasti ja ylipäätään ootte mun elämästä ja postauksista kiinnostuneita. Ja vaikka tää onkin tällänen yleinen klisee, niin mä en ihan oikeesti olisi tässä ilman teitä lukijoita.  Se on niin hassua miten ihanista kommenteista ja yhdestä uudesta lukijasta saa niin paljon piristystä päivään! Rakastan bloggaamista, mutta mun pitää vaan muistaa ottaa rennosti tän asian kanssa, etten petä jälleen itseäni ja teitä!